keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Hääpäivä






Meillä oli eilen hääpäivä <3 Ei kyllä juhlittu mitenkään erikoisesti, mutta sain kukkia, suklaata ja hienon lahjankin vielä kaupanpäälle. Meillähän on periaatteessa kolme hääpäivää! Ensimmäinen hääpäivä on se kun mentiin islamilaisittain naimisiin, sitten tulee itse hääjuhlapäivä ja viimeisenä se kun mentiin Suomessa virallisesti naimisiin. Kaikista tärkeimmäksi merkkipäiväksi on muodostunut hääjuhlapäivä, sillä silloin naimisiinmenoamme juhlittiin eniten. Suomessa naimisiin meno ei oikeastaan hetkauttanut meitä mitenkään, oltiinhan me oltu naimisissa jo reilu puoli vuotta sitä ennen ja byrokratian vuoksihan se täällä virallistettiin. Aina silloin tällöin ystävieni blogeissa kuulee kommentointia siitä, kuinka mikään muu avioliitto ei ole "oikea" kuin Suomen valtion virallistama liitto. Tämä ajatusmaailma on mielestäni erittäin hassu ja vähän - noh - itsekeskeinenkin. Eipä siitä sen enempää.

Vietimme hääjuhlamme Ruotsissa. Asuimme tuolloin vielä molemmat siellä ja mieheni sukulaiset sekä ystävät olivat myös naapurimaassamme. Vieraita oli reilu sata, joista suurin osa oli irakilaisia, muutama libanonilainen, minun suomalaiset sukulaiseni ja rakkaat ystäväni ympäri Eurooppaa. Häät onnistuivat mielestäni todella hyvin ja saatiin aikaiseksi mielenkiintoinen yhdistelmä Irakin ja Suomen hääkulttuuria. Suomesta otimme mukaan juhlien järjestelmällisyyden (tai ainakin yritimme!), istumapaikat, juhlapuheet ja ruokailun. Tosin ruokailussa piti hieman joustaa ja buffetin sijasta ruoka tarjoiltiin pöytiin - irakilaiset eivät kuulemma osaisi jonottaa ruokaa asiallisesti vaan todennäköisesti buffet olisi näyttänyt vieraiden jäljiltä vähän samalta kuin ravintola pommin jälkeen. Niin ja tietenkin suomalaiseen tapaan morsian ryöstettiin! Siinä oli kyllä irakilaisille vähän ihmettelemistä :)

Irakin juhlaperinteistä otimme mukaan riehakkuuden, musiikin, morsiamen ja sulhasen autosaattueen, juhlien alkuseremonian ja kakunleikkauksen. Irakissa perinteisesti haetaan sekä sulhanen että morsian kodeistaan ja heidät kuljetetaan juhlapaikalle todella äänekkään autosaattueen kera. Morsiamen äiti tulee samaan autoon mukaan avioparin kanssa. Juhlapaikalle saavuttaessa aviopari astelee vieraiden muodostaman 'käytävän' läpi kunniapaikalle. Me sekoitimme tähän hieman suomalaista maustetta ja isäni saatteli minut puoleen väliin saakka, kunnes luovutti tyttärensä sulhaselle. Avioparin edessä kävelee yleensä lapsia kantaen kynttilöitä ja avioparin saapuessa juhlapaikan keskiöön pysähdytään ja aletaan tanssia. Musiikki raikaa ja tanssi kertoo tarinoita onnesta. Suomalaiset vieraat taisivat hieman oudoksua sitä, kuinka häissämme alkoi tanssi ennen ruokailua! Irakilaiset eivät kaipaile niitä muutamia rohkaisevia ennen hauskanpitoa, ja todellakin hauskanpito alkoi sillä hetkellä, kun autosaattue toi meidät juhlapaikalle.

Ruokailun jälkeen tanssimme tottakai perinteiset häävalssit, mutta iltaa siivitti enimmäkseen irakilainen musiikki. Olin kyllä valinnut soittolistalle myös suomalaista/länsimaalaista musiikkia sukulaisiani varten, mutta jostain kumman syystä niitä ei paljon hääjuhlassa kuultu. Olisikohan irakilaisella DJ:llä ollut osuutta tähän? ;) Siitä huolimatta myös perheeni pääsi irakilaisten juhlariemun makuun ja illalla nähtiin jopa minun isäni tanssimassa dabkaa rivissä irakilaisten kanssa!

Laitan teille hääpäivän kunniaksi muutamia kuvia hääjuhlistamme. Tosin parhaat kuvat tuli karsittua joukosta, sillä en halua julkistaa kasvokuvia enkä jaksa photoshoppailla jokaista otosta. Toivottavasti saatte kuitenkin edes hieman juhlatunnelmaa kuvista!
















Oletteko itse osallistuneet kulttuurien sulatusuunihäihin?
Tai jopa viettäneet omia monikulttuurisia häitä?
Mitä asioita ottaisitte mukaan häihinne suomalaisesta
kultuurista, entä mitä sulhasenne kulttuurista?



8 kommenttia:

  1. Oih, kuulostaapa ihanalta tuo teidän juhla♥♥ Meillä ei varmaankaan pidetä ainakaan suuria juhlia, kaverit ja perhe kutsutaan vain sekä Suomen että Kurdistanin päässä. Iloiset perhejuhlat kurditanssilla höystettynä kuitenkin tulossa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miks musta jotenki tuntuu, että ne pienet perhejuhlat Kurdistanissa ei välttämättä tuu olemaan niin pienet miltä ne kuulosta ;) Tuota perhettä ja sukua kun tunnetusti siellä päässä on aika lailla. Meinaako sun äiti ja sisko tulla Kurdistanin häihin myös?

      Poista
  2. Ihanan kuuloinen juhla! Mahtava idea nuo (lähes) arabialaisin kirjaimin kirjoitetut nimet! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kirjotettiin kaikkien nimet niiden alkuperäisellä kielellä. Sormuksiin ei tosin saatu miehen nimeä arabian kielellä, kun kaiverrutettiin ne Ruotsissa..

      Poista
  3. Aivan ihanan kuuloiset hääjuhlat :) Todella kaunis hääpuku <3

    Mä en ole itse ollut ikinä suomalaisissa häissä eikä mulla ole itseasiassa edes mitään hajua mistään suomalaisista perinteistä. Tästä syystä en osaa oikein toivoa mitään perinteitä omasta kulttuuristani eikä mikään ole sillain minulle "tärkeää". :) Aika räväkkäät kurdihäät siis tulossa, kun anoppi päästetään valloilleen! ;) Turkin päässä se isompi päähääjuhla (?) ja Suomessa sitten varmasti hieman pienempi vastaanotto, kun ei tuota sukuakaan pahemmin ole :) Näin olisi tarkoitus näillä näkymin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun piti metsästää tota pukua jonkin aikaa kun olen niin pieni, että sopivaa kokoa ei meinannu löytyä mistään. Löyty onneksi kuitenkin sopiva ja mallikin oli helposti lyhennettävissä!

      Pitää sun nyt jotain suomalaista järjestää turkkilaisten/kurdien pään menoksi :) Toi morsiamen ryöstö oli ainaki mun mielestä tosi kiva juttu ja sitä voi oikeasti kutsua nimenomaan suomalaiseksi perinteeksi (eikä ole esim jenkeiltä matkittu tapa). Siitä saa aika hauskan jos kaasot ja bestmanit hoitaa sen hyvin!

      Poista
  4. Ihana puku sulla ja haat kuulostaa tosi kivalta, ihanaa etta olette sekoittaneet kahta kulttuuria noin onnistuneesti, naissa haissa on selvasti ollut kivaa kaikilla! Meilla ei ollut juhlia, me ei edes kerrottu niista vanhemmille ennenkuin oltiin kayty paikallisessa maistraatissa :D Suomessa meilla oli vastaanotto kavereilla ja sukulaisille, ma olen ollut suomalaisissa ja turkkilaisissa haissa enka suoraan sanottuna ikina kovin hauskoissa, Turkin paassa mua rassaa se ihmispaljous ja istuskelu ( ei ihmeempaa ohjelmaa) huono ruoka, sellasta tönöttamista, kun taas Suomessa no siellakin ma vahan pitkastyn niissa puheissa tosin hyvia ohjelmanroita on onneksi keksitty ja ruoka on yleensa tosi hyvaa!

    VastaaPoista
  5. Ihanat häät sulla on kyllä ollut :)
    Pukukin on tosi nätti :)
    Ja onpas kyllä riehakkaan näköiset tanssit :D

    Mä kovasti haluaisin häihin buffettarjoilulla hedelmiä (laitoin siitä blogiinkin yks kerta), mutta Sofia ja Verakin (näköjään myös sinä) ovat tyrmänneet idean juurikin tuon takia, että ei ne osaa käyttäytyä :D. Mä oon kyllä niin itsepäinen, että mä oikeesti tästä huolimatta sen haluaisin, vaikka sitten pommi räjähtäisi :D.

    Toi morsiamen ryöstö olisi kyllä aika kiva ohjelmanumero, mut voi olla että mun mieheni järkyttyisi siitä liian paljon :D.

    Olis kyllä kiva päästä kurdihäihin, ennen omia häitä, niin osaisi suunnitella paremmin omatkin häät. Vielä ei ole oikein suunnitelmia, katsotaan mitä on tulossa ;)

    VastaaPoista